Nyt tiedän mitkä tulevat olemaan viimeiset sanani tässä elämässä. Tulenko sanomaan jotain järkevää, voiko niistä saada esimerkiksi hautakiveen kaiverruksen? Muistavatko tulevat sukupolvet minut viisaista sanoistani? 

Ei.

Kun kahden peukalon kokoinen herhiläinen työntyi pienen pienestä ikkunanraosta sisään ja päätti hyökätä nenänpääni kimppuun, huudahdin falsetissa (teatraaliseen tyyliin) fakkendaalis.

"Fakkendaalis"?!?!?!  

Mä olen niin pettynyt, niin pettynyt.

Vuonna 2000, kun meinasin joutua pahaan auto-onnettomuuteen Itävallassa, sanoin sentään "Oh my God" ennen mahdollista litistymistäni. En edes mitään siis suomeksi, josta sain kuulla paljon huvittuneilta itävaltalaisilta kavereiltani. Mutta että.... fakkendaalis? 

Olen tässä ollut kotona yksin tällä viikolla, joten en uskaltanut kutitella karman kainaloita päivittämällä blogiakaan. Hercules matkasi tiistaina Englantiin ja keskiviikkona Portugaliin, josta palaa myöhään tänään. Tuo tapasi kaverinsa Portugalissa, jonka tuon piti tavata viimeksi viime kesäkuussa Hollannissa, mutta kun sain keskenmenon ja Hercules lähti heti kotiin, tapaaminen jäi... Kunnes nyt siihen oli taas mahdollisuus, samaan konferenssiin kun osallistuivat. Oma ajatukseni oli heti, että no niin. Nyt se Bubba sitten tulee, en voi kohtalolleni mitään... Mutta ainakin vielä olen yhtenä kappaleena ja toivottavasti jonkin aikaa pysynkin. 

Tässä on itse asiassa alkanut tulla sellainen olo, että jos karma on tosi julma ja haluaa antaa Xenalle kunnon opetuksen, Bubba venyttää tuloaan kesäkuuhun... tarkemmin sanottuna kesäkuun neljänteen päivään. Päivä, jolloin Sintti kaavittiin ulos viime vuonna. Olis kyllä aika julmaa, jos näin tapahtuisi. Toivotaan, että vielä toukokuun puolella alkais action.

Bubba on muiluttanut mutsia huolella taas. Aamulla tuo päätti klo 6.30, että that's it ja iski sellaiset hitit kumpaankin kylkeen, että heräsin sanomaan ääneen "UFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFFF" kun ilma pakeni keuhkoistani. Ja koko päivä on ollut kauheaa puskemista ja riehumista. Olo alkaa olla tosi tukala/kipeä ja kovimmat puskuliikkeet laukaisee suppareita oikein kivasti (eivät ehkä ole kipeitä mutta todella ärsyttäviä). Eikä se Bubba tänään vaan suostu edes nokosia ottamaan kun on niin tykästynyt sisuskalujen murjomiseen. Huoh. Mutta mielummin liikkeitä kuin että ei liikkeitä, eikös vaan? Ajattelen positiivisesti, ommmmmmm.... ommmmmmmm.....

Tässä päivän kuva-arvoitus. Missähän se Waldo, eli Bubba, sijaitseekaan? En ole kierossa ja selkä on suorana kiinni alustassa. Tyyppi nyt vaan päätti puskea nahan läpi ulos. Kuinkas muutenkaan.

Vinosti suippo tonttumaha? Fakkendaalis....