Meillä on ehkä erikoinen huumorintaju. Olen sitä jo kuvannutkin sanalla "random". Siihen voisin lisätä "niin paha että se on jo aika hyvä". Siis joku niiiiin hirvee, kauhee ja kamala että se on cool. Hyvänä esimerkkinä Flash Gordon. Se on aivan hirveä leffa.... Mutta aina se pitää telkkarista katsoa ja laulaa mukana teemabiisiä. FLASH! AAAA-AAAAAAAH! He'll save everyone of us! 

Joitain vuosia sitten me alettiin ostella kotiin meidän matkoilta rumia mukeja. Kyllä. Mitä rumempi, sen parempi! Mikäs sen hauskempaa kuin aloittaa päivä juomalla aamukahvit aivan hirveästä mukista! Mökötäpä siinä nyt sitten. Ei muuten onnistu. 

Tässäpä muutama helmi kokoelmastamme.

Huomenta! Kelpaisko seuraksi hirveä hirvi? Vai saisko olla mukillinen trooppista oksennusta? Valinnan vaikeus tuottaa hikikarpaloita ohimoilleni.

 

Meiltä löytyy sekä häröjä härkiä (toro toro, olé!) että lauhkeita lehmiä (muumuu). 

​

Anopin näkemys joulumukista (KIITTI, IHANA! ARGH!) ja Herculeksen isovanhempien näkemys Xenasta ja Herculeksesta (Herculeksen kotikaupungin nimi sensuroitu, senkin uteliaat Ullat ja Untamot).

Suosittelen lämpimästi vastaavaa kitsch-kokoelmaa. Kiitätte mua vielä. Vieraanne tulevat teitä ylistämään, ehkä vähän alistamaankin (enhän minä teidän mieltymyksistänne tiedä).

Noin muuten, ei muutoksia pahemmin. Polttelut alavatsassa ja tisseissä jatkuu, tummaa minituhrua esiintyy edelleen (en edes huomaisi ellen olisi heittänyt tulppaa tuherooni). Jostain syystä nyt aamulla olotila kuitenkin enemmän menkkamainen (=JES) kuin eilen, eli toivoa vielä olis, että mun roppa olis vaan kovin sekaisin kaikista myllerryksistä ja tuo yrittää raasu aloittaa menkkoja ihan kamalan dramaattisella tavalla. 

Hercules on taas pari päivää ulkomailla työmatkalla, nyyh. Ei ihme, että eilen piti saada pizzaa ja jäätelöä. Möh.